Suomi ei ole lakkoherkkä maa

1.2.2018

SAK tiedottaa

31. tammikuuta 2018

 

Työnantajat paisuttelevat lakkomenetyksiä Suomi ei ole Euroopan lakkomestari

 

SAK toivoo työnantajien päivittävän mielikuvansa Suomesta lakkoherkkänä maana vastaamaan tämän vuosituhannen lakkotilastoja.

 

Lakkojen määrä on 1990-luvun laman jälkeen romahtanut, eikä Suomi ole ollut tilastojen mukaan lakkoherkkä maa sitten 1970-luvun.

 

Vielä 1980-luvulla työtaisteluja oli keskimäärin 1 360 vuodessa. Vuosina 2000–2009 työtaistelujen määrä putosi keskimäärin 124 työtaisteluun vuodessa.

 

  • Tällä vuosituhannella emme mahdu Euroopan lakkotilastoissa enää edes pistesijoille, vaikka myös muissa maissa lakkojen määrä on laskenut dramaattisesti muutamassa vuosikymmenessä. OECD-maiden joukossa Suomi on keskiarvon tuntumassa, erikoistutkija Tapio Bergholm huomauttaa.

 

Työnantajat suurentelivat myös hallituksen pakkolakeja vastustavan #STOP-mielenilmauksen aiheuttamia menetyksiä vuoden 2015 syksyllä.

 

SAK:n laskelmien mukaan vuonna 2015 yksityinen sektori menetti lakkojen vuoksi vain 0,05 prosenttia työntekijöiden työajasta.

 

  • Menetykset vastaavat yhden pienen kaupungin työntekijöiden sairauspoissaoloja yhden vuoden aikana.

 

Bergholm muistuttaa, ettei lakoista koidu kustannuksia vain työnantajille vaan myös palkansaajille, jotka menettävät lakkopäivänä palkkansa.

 

Vaikka työnantajat menettävät jonkin verran tuotannostaan, on menetysten sietäminen Bergholmin mukaan kuitenkin parempi asia kuin lakkojen rajoittaminen.

 

  • Vain diktatuurit rajoittavat kansan lakko-oikeuksia. Lakko-oikeus on keskeinen osa kansainvaltaista demokraattista yhteiskuntaa ja kansalaisen perusihmisoikeus.

 

Mikä on poliittinen lakko ja kuka siitä päättää? Kysymyksiä ja vastauksia lakoista: www.sak.fi/aineistot/uutiset/mika-poliittinen-lakko-ja-kuka-siita-paattaa

 

Lisätiedot

 

erikoistutkija Tapio Bergholm, puh. 050 547 2771.